fbpx

Fysiikan tohtori Johanna Blomqvist: Kaiken keskiössä on tietoisuus, materia on vain sen yksi olomuoto

Fysiikan tohtori ja energiahoitaja Johanna Blomqvist pohtii kirjassaan Hypertodellisuus todellisuuden luonnetta ja mitä nykytiede - kvanttifysiikka - siitä osaa kertoa. Ajatukset haastavat mukavasti yhteiskunnassamme vallalla olevan arkiajattelun. Onko materia sittenkin toissijaista ja tietoisuus ensisijaista? Vaikuttaako havaitsija omaan todellisuuteensa?

Tieteen rajamailla. Siellä, missä akateeminen maailma kohtaa energian ja jopa hengellisyyden. Siellä fysiikasta väitellyt tohtori, hyvinvointiyrittäjä ja energiahoidon opettaja Johanna Blomqvist usein liikkuu työssään, jossa hän ainutlaatuisella, fyysikoiden keskuudessa jopa epätavallisella tavalla yhdistää monia eri aloja ja menetelmiä.

Esikoisteoksessaan Kvanttifysiikasta energiahoitoihin (Viisas Elämä 2017) Johanna käsitteli omaa maailmankuvaansa mullistaneita energiahoitoja sekä tieteen ja henkisyyden vastakkainasettelua. Viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hypertodellisuus - Olet olemassa ja merkittävä (Basam Books 2020) hän pohtii todellisuuden luonnetta ja sitä, miksi sillä on väliä.

Johannaa on aina kiehtonut ympäröivä maailmamme ja se, miksi me olemme täällä ja mikä on tämän kaiken tarkoitus. Tämä oli myös osasyy sille, miksi hän aikoinaan kiinnostui fysiikasta. Ehkä sieltä voisi löytää vastauksia kysymyksiin – vaiko sittenkään? 

Mitä todellisuus on ja miksi sillä on väliä? 

Vuosisatojen saatossa ihmisen ajattelua on ohjannut vahvasti kirkko. Nykyisin vallitseva ajattelu nojaa kuitenkin vahvasti tieteeseen. Maailmalla on valloillaan materialistisreduktionistinen tai lyhyemmin sanottuna materialistinen ajattelumalli, jonka mukaan kaikki on materiaa tai ainetta. Tämä näkemys on perujaan 1600-luvulta, jolloin kirkko käsitteli sielua ja tiede fyysistä maailmaa. 

Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

Sittemmin kirkko on lakannut sanelemasta, mitä tiede voi tutkia. Silti, vaikka tiede onkin kehittynyt ihan valtavasti viimeisen 100 vuoden aikana ja on kyetty luomaan tarkkoja malleja ja teorioita siitä, miten “maailma toimii”, se ei edelleenkään osaa selittää kaikkia elämään ja ihmisyyteen kuuluvia mysteerejä. 

– Nykyisin valloillaan oleva materialistinen malli ei välttämättä ole väärä. Tietoisuus ja materia ovat kuitenkin edelleen irrallaan toisistaan, ja ne pitäisi jossain vaiheessa pystyä tuomaan yhteen, Johanna selittää.

Tiedemaailmassa peräänkuulutetaan syvällisempää ymmärrystä siitä, mitä todellisuus on. Kuin yin & yang tai kolikon kaksi puolta, täytyisi löytää parempi ymmärrys siitä, miten tietoisuus tulee mukaan aineeseen. Vaikka todellisuus olisikin jotain, mitä ihminen ei vielä kykene tavoittamaan, aineen ja tietoisuuden yhtäaikainen olemassaolo pitäisi pystyä tunnustamaan.

Todellisuus on katsojan silmissä

Kaikki alkaa kuitenkin yhä vahvemmin viitata siihen, että tietoisuus on kaiken keskiössä. Materialistisen maailmankatsomuksen vastakohta, toinen ääripää, onkin idealistinen malli. Sen mukaan tietoisuus on kaiken perusta. 

– Idealistisen mallin kautta voisi ajatella, että tietoisuus pitäisi ottaa kaiken perustaksi ja että materia on vain yksi olomuoto tietoisuudesta, Johanna avaa.

Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

Todellisuus koetaan omassa tietoisuudessamme. Emme voi olla varmoja mistään muusta kuin omasta tietoisuudestamme, eli siitä subjektiivisesta todellisuudesta, jota värittävät omat kokemuksemme, taustamme, historiamme ja jo pelkästään päivän fiilis. 

Mitään yhtä objektiivista todellisuutta ei ole, vaan kokijan – oli kyseessä sitten mittauksia tekevä fyysikko tai tavallinen tallaaja, sinä tai minä – havainnot vaikuttavat siihen, miltä lopputulos näyttää. Jos käsillä on yksi ja sama tilanne, jota tarkkailee kaksi eri henkilöä, on lopputulema erilainen ja yksilöstä riippuvainen. 

Fyysikoiden kesken tästä puhutaan mittaustuloksen “romahduttamisesta tiettyyn todellisuuteen”, eli tietylle tietoisuuden tasolle, johon vaikuttaa tarkkailijan oma lähtötilanne ja se, millaisten linssien lävitse hän maailmaa katselee. Olettaen, että tietoisuus on se, joka kokemansa todellisuuden valikoi, on selvää, että omilla ajatuksilla on lopputuleman kannalta merkitystä. 

Toisin sanoen voidaan siis todeta, että se, mihin keskitymme, toden totta lisääntyy. Positiivisen psykologian tutkimukset vahvistavat, että ihmiselle on luontaista keskittyä siihen, mikä ei ole hyvin. Tämä ns. negatiivinen vinoumamme juontaa juurensa vuosituhansien taakse, jolloin leijona tai muu petoeläin saattoi hyökätä minkä tahansa puskan takaa. Yhtä kuin kehoa, myös mieltä voi onneksi kuitenkin harjoittaa.

Tämän valossa erilaiset hyvän vahvistamiseen liittyvät harjoitukset, kuten unelmakarttojen leikkaa-ja-liimaa -tyyppinen askartelu tai päivittäinen kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen, käyvät järkeen.

– Itse olen hyödyntänyt tämän tyyppisiä harjoituksia muun muassa uuden vuoden tienoilla miettiessäni tavoitteita ja toiveita tulevalle vuodelle. Näin syntyi itse asiassa viimeisin kirjani Hypertodellisuus – Olet olemassa ja merkittävä, Johanna kertoo.

Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

Millainen on sinun todellisuutesi? 

Siinä missä nykyisin luotetaan tieteeseen, ei sovi unohtaa kokemusta. Kokemus on luotettava ja aina subjektiivinen. 

Esimerkiksi kiire on hyvä esimerkki kokemuksesta, jota on mahdollista muuttaa. Aika ja paikka ovat vain käsitteitä, eikä kiirettä ole olemassa, vaan ainoastaan kokemus. Kiire on vain subjektiivinen kokemus hallinnan puutteesta. Jos päättäisitkin, ettei sinulla olisikaan kiire, mitä silloin tapahtuisi? Todellisuutesi muuttuu. 

Näkökulman vaihtaminen vaikuttaa aina myös huomioinnin kohteena olevaan objektiin, todellisuuteen, tai kuten tässä tapauksessa – kiireen tuntuun. 

– Henkilökohtaisesti uskon, että tietoisuus on kaiken perusta. Vastaukset kysymyksiimme löytyvät usein sieltä kaikkein syvimmältä, omasta sisimmästämme. Matematiikka ja fysiikka ovat kovin loogista mieltä painottavia; joskus on hyvä antautua sille sisäiselle tietämykselle, jota intuitioksikin kutsutaan, Johanna summaa. 

Herääkin kysymys: millainen on sinun todellisuutesi? Mihin sinä uskot ja luotat? 

***

Teksti: Anna Wallin

Kirjoitus perustuu Johannan vierailuun Kaakaokesteillä. Katso haastattelu Facebookista tai Instagramista.

Johanna Blomqwist

FT Johanna Blomqvist on fyysikko, luennoitsija, energiahoidon opettaja ja kansainvälisestikin julkaissut kirjailija. Johannalta on juuri ilmestynyt uusi kirja ”Hypertodellisuus - Olet olemassa ja merkittävä” (Basam Books, 2020).

Keskiviikon kaakaokesteillä Anna Wallin haastattelee viikottain mielenkiintoisia vieraita, jotka avaavat meille hyvinvoinnin eri osa-alueita, kukin omasta näkökulmastaan. Aiheet vaihtelevat astrologiasta Pohjolan ayurvedaan, intuitiosta hypertodellisuuteen sekä kiltteydestä miesten tunne-elämään. Kaakaokestit ovat katsottavissa tallenteena Magnesian Facebook-sivulla ja Instagramissa IGTV:ssä. Kaakaokestit mahdollistaa Four Sigmatic, jonka reishi-kaakaomix tuo elinvoimaa kaamoksen keskelle.

Lue myös nämä:

Miten tunnistaa oman intuition? Intuitiotutkija, taiteen tohtori Asta Raamin kolme vinkkiä kehon merkkeihin

Teemu Syrjälä ja uuden ajan miehisyys: tätä miehet kaipaavat vuonna 2021

Astrologian ABC: Aloita näistä jos haluat parantaa itsetuntemustasi

Ayurvedan opit Pohjolaan: tiedä ainakin tämä omasta kehotyypistäsi Suomen talvessa

Palveletko muita rajattomasti? Valjasta kiltteys voimavaraksi - 5 vinkkiä

Uutiskirje

Tilaa Magnesia Festivalin uutiskirje antamalla sähköpostiosoitteesi ja kuule ensimmäisenä, mitä tapahtuu

Magnesia Festival 30.7.-1.8.2021, Suomenlinna

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram